| |
Voiko älykkyyttä lisätä/kehittää?
|
Kyllä voi
|
| Oppimisteknikkaansa voi kehittää. Omaksuttavaa oppikokonaisuutta voi jakaa aihealuesiin, sitä voi jäsennellä, tiivistää, otsikoida, tehdä kaavioita, muistikarttoja. Kannattaa tehostaa ajankäyttöään suunnittelemalla etukäteen mitä tekee ja milloin pitää tauot. Kannattaa ajatella myös, miten taukonsa viettää - muistaako rentoutua tarpeeksi?
Parempi oppimistekniikka edesauttaa ihmistä käyttämään tehokkaammin älyllisiä valmiuksiaan.
|
| |
Riitta Kaasalainen
|
| |
| |
Miten oppimisen laatua voidaan arvioida?
|
Opiskelun laatu
|
| Opiskelun laatu on ohjaajan ja oppijan välisessä vuorovaikutuksessa.
Sitä voisi arvioida vaikkapa ohjatun oppimiskokemuksen termein. |
| |
Liisa Miettinen
|
| |
Itsearvioinnilla!?
|
| Oppimista arvioi parhaiten itsearvioinnilla ja
jättämällä turhat kokeet pois, joissa ulkoluku on tärkein.
Asian ydin on usein hukassa opettajallakin,
niinpä raati voisi olla hyvä arviointiryhmä
asian perille menon tarkistuksessa.
|
| |
Riitta Järvenpää
|
| |
| |
Kokemuksia kognitiivisista kuntoutusohjelmista
|
Bright Start ja Sherborne
|
| Bright Start- ja Sherborne -ohjelmien yhdistelmällä voidaan
kehittää lasten suunnittelutaitoja sekä simultaanista - ja
suksessiivistaprosessointia.
Toteuttamani eksperimentti antoi selkeän näytön
Bright Start -ohjelman pätevyydestä kognitiivisten taitojen
kehittämisessä. Sisältöinä käyttämäni Sherbone-menetelmä
soveltuu erinomaisesti juuri kognitiivisesti orientoituneeseen
opetustapaan. Jos lukijoita kiinnostaa - yhteyttä voi toki ottaa. |
| |
Juuso Tolonen
|
| |
PREPpaako teistä kukaan?
|
Otsikkoni saattaa johtaa harhaan, mutta
siinä on keskusteluaiheeni ydin. Kuinka
moni on tutustunut J.P.Dasin
PREP-kuntoutusohjelmaan ja kenties kokeillut
sitä käytännössä?
PREP-kuntoutusohjelma pohjaa neurokognitiiviseen
teoriaan. Ohjelmassa keskitytään
tiedon prosessointiin ja siihen vaikuttaviin
seikkoihin. Tästä kehittyi ns.
PASS-malli (Planning, Attention/Arousal,
Simultaneous processing ja Successive
processing), jossa tiedon prosessoinnin
avaintekijät ovat suunnittelu, tarkkaavuus,
samanaikais/rinnakkaisprosessointi
ja peräkkäinen prosessointi.
Keskustellaan lisää! |
| |
Anne Kotilainen
|
| |
| |
HOPS -asiaa
|
Kognitiivinen hops
|
| Olemme valmistelemassa neurokognitiivista opetusuunnitelmaa
Kaikuharjun koululle ja päädyimme siihen,
että oppilaiden hopsitkin perustuvat kogntiivisten
taitojen kehittymisen arviointiin. Tämä hops-lomake
on silloin todellakin pelkästään pedagoginen työväline
ja sen ulkopuolelle jätetään kaikki sellainen tieto,
jota pelkästään pedagogisista syistä ei tarvita.
Paitsi, että kognitiivinen hops syventyy
olennaisimpaan vältytään samalla henkilörekisterin hetteiköltä.
Palaamme asiaan tuonnempana. |
| |
Taru Kivi
|
| |